Läppärini on ollut huollossa viime viikon perjantaista asti. Samaan aikaan olen kuronut umpeen ylityötunteja, eli viettänyt enimmäkseen vapaaviikkoa.

Ei siis ole tullut istuskeltua koneen ääressä mikä on joiltain osin kovin vapauttavaa. Olen esimerkiksi saanut toteutettua pari vähän rasittavampaa siivousprojektia varsin leikiten, kun ei ole muka muutakaan tekemistä.

Kunnollisuus alkaa kuitenkin pidemmän päälle rassata aika lailla. Siivosin sitten sen viimeisenkin roskanurkan, että sain raivattua vanhan pöytäkoneen alueen elinkelpoiseksi ympäristöksi. Jätin vielä GH-rummut näppiksen eteen häiriöksi, jotta ei syntyisi valitettavaa juurtumista.

Tosin ei hirveää vaaraa taida olla.

Aikoinaan pidin läppäreitä täysin turhakkeina kaikille niille, jotka eivät kuitenkaan kanna niitä jatkuvasti mukanaan, vaan vehjes pysyy pääsääntöisesti aina kotona työpöydällä tai samassa sohvannurkassa.

Myönnän auliisti ylimielisen väärässä oloni. Eihän ilman sohvannurkkaläppäriä vain voi elää.