Olen kurkkuani myöten täynnä poliittista korrektiutta.

Kun Åttå drinkero halvensi ruotsalaisia (stereotyyppisesti homoja blondeja eli ns. miespissiksiä), suomalaiset ääliöhomot nousivat lakatuille varpailleen, katsoivat itsensä loukatuiksi ja nostivat metakan. Koska onhan se nyt ihan väärin, että heidän tasa-arvopyrkimyksiään ei kunnioiteta myöntämällä erivapauksia kuten pilkatta olo.

Eikös se ole tasa-arvoa, että kaikkea pilkataan. Niin kuin pilkataankin. Ja kaikella myydään, miksipä ei.

Aikoinaan kun Lola, silloinen Odusoga ja nykyinen Wallinkoski mainosti jotain maskusotkajyskiä kauniilla rinnuksillaan, niin eikös tullut huuto. Olikin hieno vastalause puljulta pukea Lola seuraavaan mainokseen niin peittävään kurapilkkikalastushaalariin kuin mahdollista, niin että hyvä kun nenä näkyi. 

Kuitenkin vähän aikaisemmin oli kritisoitu miten Lolaa voi edes näyttää telkkarissa, kun sillä on niin kauhea se ärrävika. Ja taas pääsee amatöörit ruutuun pelkästään tisseillä.

Saatana tissikateutta sanon minä. 

Poliittinen korrektius ei ole muuta kuin lyömäase niille, jotka etsivät jotain mistä loukkaantua silloin kun tekee mieli pikkumaisesti loukkaantua.

Raivohullu poliittinen korrektius yrittää siivota näkösältä kaiken mahdollisen, jottei kenenkään vain tarvitsisi ajatella. Samaan aikaan huudetaan kouluisa medialukutaidon perään. Päättäkää nyt saatana kumpaa haluatte.

Jos nimittäin jälkimmäistä, niin luottakaa nyt siihen taitoon sitten kans ja haistattakaa ainakin näille urpoille, jotka yrittävät pölliä itselleen muiden stereotypiat ajaakseen omaa tasa-arvoasiaansa epäreiluin keinoin.

Minua ei muuten ruotsalaisena ollenkaan ottanut päähän Åttå drinkero. Ruotsalaisvittuiluhan on rakkautta.