

No kyllä nyt nousi taas huuto, kun matkatoimistot mainostaa lapsilta kiellettyjä hotelleja.
Siitäkin huolimatta, että väitän nettiin pesiytyneen eräänlainen ammattivalittajien joukko, jota ei voi kutsua trolleiksi, koska he eivät ymmärrä olevansa trolleja, niin silti on aina pakko vähän ihmetellä missä tässä nyt nähdään sitä syrjintää, josta jengi huutaa naama punaisena.
On siis syrjintää rajata johonkin pääsy lapsiperheiltä, mutta ei ole syrjintää pakottaa vaikkapa häämatkalla olevaa pariskuntaa viettämän kynttiläillallistaan lentävän ruuan ja juoksentelevien natiaisten keskellä? Miksi? Koska lapset ovat NIIN paljon tärkeämpiä, että ne menevät kaiken muun edelle? Ihan kaikenko?
Jos samalla logiikalla mennään, niin pitäisihän tässä harvase viikko nostaa äläkkä siitä, että kaikki työnantajat ei tykkää jos duunareiden lapset hengailee jaloissa koko ajan, ja - aikauhia - joiltain pomoilta pitää peräti kysyä lupa saako lapsen tuoda ofiisissa käymään. Saatanan siat, nuo tunteettomat firmapaput ja lapsenvihaajaduunikaverit, nih.
Pointti vain on, että siinä missä työnantajalla on oikeus määrittää yrityskulttuurinsa pelisäännöt ja valita työntekijänsä, ravintoloilla ja hotelleilla on oikeus valita palvelukulttuurinsa ja asiakkaansa. Yhden leipälaji on Bamse-klubi, lastenaltaat ja työntekijät, joilla hymy ei hyydy edes silloin, kun kompastuvat penskaan ja rojauttavat perheen illallisen maahan (ja perhe tekee hotellille valituksen, koska joutui odottamaan ruokiaan). Toisen parasta osaamista on luksuskokemuksien luonti pariskunnille ja sinkkujuhlien järjestäminen. Kummassakin tapauksessa on sekä järkeenkäypää että oikeutettua rajata asiakaskunta sen mukaan.
Mutta nousiko suurin äläkkä sittenkin oikeastaan siitä, että joku kehtaa oikeasti vielä mainostaakin palveluitaan? Ilmineeraamalla suorasukaisesti, että toisinaan lapset ovat yksiä helvetin apinoita, joista pitää päästä vähintään tuhannen kilometrin päähän karkuun edes hetkeksi. Eikä vain toisten lapset, vaan myös omat. Sitäkö se äläkkä nyt oli, että on niin rumaa puhua totta? Ja vielä mainoksessa! Mainoksissahan pitää valehdella, kosiskella ja kumartaa joka suuntaan niin kuin ei omistaisi persettä lainkaan. Skandaali! Vähintäänkin lapsiperheiden erinomaisuuden törkeää loukkaamista.
Lapsiperheet ovat vähän niin kuin israelin juutalaisia tai mitä tahansa muita sorsittuja kansanosia. Koska heitä on joskus kohdeltu niin väärin ja epäoikeudenmukaisesti, ja tuetkin laahaa jäljessä on liian pieniä, niin se ilmeisesti antaa heille oikeutuksen sorsia kaikkia, jotka ovat sorsittavissa, ja vähintäänkin huutaa kovaäänisesti aina kun eivät saakaan aivan kaikkea, mikä heille muka kuuluisi. Sillä heillehän toki kuuluisi ihan kaikki. Palestiina. Rantakohteet. Työpaikat. Ravintolat. Koska Hitler! Koska lapsilta kielletyt hotellit!
Voidaan myös ajatella niin, että mitä yhteistä on huumeilla, terroristeilla ja lapsilla? Ne ovat kaikki pelkkiä aseita taistelussa, jossa xenofobiset kansanosat haluavat teljetä kaikki muutkin asumaan samaan metrin kuution kanssaan. Mikään ei saa olla erilaista, eikä saa nousta edes pientä epäilystä siitä, että jollakulla saattaa olla ihan vähän kivampaa kuin mulla. Ja todellisuudessa sitten kun kaikki on saatu paimennettua sinne metrin kuutioon, alkaa huuto siitä, että on liian ahdasta, eivätkä kaikki ansaitse elämää kuutiossa. Mutta ei heitä poiskaan voi päästää, koska kuution ulkopuolella he voivat saada vääriä ajatuksia.
Mutta tämä on jo niin masentavaa ajateltavaa, että olen lapsilta kielletyn hotelliloman tarpeessa.
Salainen agentti 2.0
kriisikka miumau gmail piste com
(Kiitos DM:stä)
Joo, hienoja mainoksia. Ja meidän kymmenvuotiaskin arvosti.
Onhan se toki hienoa muistaa korvatulppien olevan ruumassa siinä vaiheessa kun kaksi riviä edempänä istuva lapseksi valepukeutunut sumusireeni kailottaa koko kymmentuntisen matkan ajan.
Lufthansa tekisi varmasti parempaa bisnestä myymällä kuulosuojaimia kuin roudaamalla niitä iänikuisia tupakoita ja parfyymejä eestaas.
Noilla lennoilla olen yleensä pipodisko päällä, ja sellainen perusmeteli nyt peittyy koneen mekkalan alle muutenkin, mutta sitä ei peitä edes kamat yhdellätoista, kun laskeutuessa penskat vinkuu korviaan, eikä jotkut urpot viitti antaa niille edes pastillia tai purkkaa "kun ei meidän maikki-anterolla ole tänään karkkipäivä". Koska periaatteethan ne tässä on tärkeimmät.
Yhtäältä tuon ymmärtää ja toisaalta ei. Kysehän on siitä, että huonosti kasvatetut mölyapinat halutaan pois, ja nehän on huonosti kasvatettuja juuri siksi, että niiden vanhemmilla ei itselläänkään ole tapoja, joita ne opettaisivat lapsilleen, tai vahnemmilta puuttuu sitä harkintakykyä, että mikä sopii ja mikä ei.
Ja pakko myöntää etten keksinyt lentoemoilta kysyä tulppia - kiroilin vain sisäisesti omien puuttumista. Ensi kerralla sitten.
ipod jäi olohuoneen pöydälle lähtiessä. Eipä siitä hirveästi iloa olisi kuitenkaan ollut - akku olisi piiputtanut jo puolimatkassa.
Uskon jopa että voisin joskus olla kiinnostunut moisesta palvelusta. Lapsiperheet on äänekkäitä, ja jos itsellä ei ole lapsia (ollenkaan tai matkassa), on lapsiperheet kyllä joskus aika rasittavia.
Eikö me vanhat savolaiset värilliset läskiturkulaiset ollakaan ikeakasseihin survotun lapsilaumamme kanssa tervetulleita joka paikkaan?
Kyllä niin kauheeta on.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että lasten kanssa voi tehdä kaikenlaista, ja niiden pitääkin oppia olemaan erilaisissa tilanteissa.
Käytännössä olen sitä mieltä, että ehkä ei sittenkään. ;)
On kuulkaa tunnelma ihan eri, jos viinipullon vieressä ravintolassa on ketsuppipullo. Tai kun ei ole...
Perheeseen ilmaantuvat lapset kun tuppavat muuttamaan elämänkulkua, sille ei mahda mitään.