Jaa, ei sieltä Verkkokaupastakaan sitten iPhonea ilman liittymää saa. Edelleenkin jotenkin ihmetyttää, että liittymää ei saa myydä pakkokytkynä puhelimen kanssa, mutta puhelimen saa kuitenkin myydä pakkokytkynä liittymän kanssa. Osaisiko joku selittää tämän logiikan?

Jokos uuden iPhonen simmilukkoon löytyy kräkkäysohjeet jostain?

Toisinaan sitä vain ihmettelee kuinka tekniikka muuttaa maailmaa. Varsinkin tietotekniikka. Siitä mennään jopa niin sekaisin, että kuvitellaan netissä kaiken olevan toisin. Enkä nyt puhu warettamisesta ja sananvapaudesta, vaan arkipäiväisemmistä jutuista. Kuten esimerkiksi tapakulttuurista.

Skypeni aina jostain syystä päättää välillä itse laittaa päälle täpän, joka sallii näkymiseni koko maailmalle. Normaalisti en halua olla olemassa kuin ystävilleni, mutta ilmeisesti Skype pitää minua liian rajoittuneena.

Noh. Yleensä tämän Skypen päättämän yksityisyyden katoamisen huomaa siitä, että ruudulle alkaa sadella viestejä tuntemattomilta miehiltä, kutsukaamme heitä vaikka kalkkunamaalaisiksi. Lähes järkiään nämä miehet etsivät  pil...siis ystäviä Suomesta.

Pakko vain miettiä, että ennen kuin meillä kaikilla oli internetiä, mahtoivatkohan nämä miehet esimerkiksi hengailla kalkkunalandian kahviloissa selailemassa suomalaisia puhelinluetteloita kärttääkseen sitten puhelimitse pil.. ystäviä Suomesta?

Tämä päivä on käymässä hyvin omituiseksi.

Aluksi soittaa puhelinmyyjä, joka tarjoaa minulle parempaa palvelusopimusta - yritysliittymääni. Joo. Hieno homma. Tiedätkö sinä mies kuka olen? Minä EN ole se ihminen, joka minulle yritysliittymää myöntää ja sen muutteluista päättää.

Hieman myöhemmin soittaa puhelinmyyjä, jonka epäselvästä itsensäesittelypapatuksesta ei saa selvää kuin Nikolex. Sitten alkaa "suuren uutisen" kertominen, olen saanut kaksi kuukautta lisää ilmaista jatkoa tilaukseeni. Olihan se miehen esittelypapatus epäselvä, mutta siitä olen varma, ettei siinä sanottu mitä myydään. Niin että mistäs sä häiskä nyt puhut? Mies häkeltyy täysin. Että en ollutkaan ajatustenlukija, joka arvaa heti mitä hän on myymässä. Niin sitä Valittuja paloja, jota olen jo tilannut ja nyt olisi lisää etua tarjolla. Paitsi etten ole tilannut.

Jotta päiväni OOBE-kiintiö täyttyisi, soittaa vielä hieman myöhemmin mies nimeltään *garblegarble* *mmmummmuuummm* Lassilan Teboililta. Että onkos tuo tuossa huoltamolla parkkeerattuna oleva vaaleansininen Hyundai minun. Tuskinpa on, sillä vaikka edellinen autoni oli vaaleansininen, se ei ollut Hyundai. Eikä minulla ole sitäkään autoa ollut enää aikoihin. Eikä sekään ollut edes minun. Mutta minähän olen xxxxx yyyy-öööö? No niin minä kyllä olen, mutta olen silti autoton. Jaa, no se on sitten varmaan jonkun toisen xxxx yyyyy-öööö:n auto. *klik*

Niin varmaan. Meitä xxxxx yyyyy-öööö:itä tässä maassa kun on itseni mukaan lukien peräti yksi kappale sitten viime tarkistuksen.

Eli se, joka on hankkinut minulle vaaleansinisen Hyundain, rekisteröinyt sen nimelleni ja jättänyt sen jostain syystä Lassilan Tebikselle, olisitko ystävällinen ja ajaisit sen minun pihaani, jotta voisin sitä ihastella (sillä lahjahevosen suuhunhan ei katsota, vaikka se olisi kuinka Hyi'n'daa). Syntymäpäiviini on toki aika lailla aikaa, joten lahjan syy on minulle hieman epäselvä.

Seuraavaksi varmaan avaan iltapäivälehden ja luen lähettäneeni keskenkasvuisia tekstiviestejä Ilkka Kanervalle ja Matti Vanhaselle kinuen heitä kuumaan kolmen kimppaan ja pussikaljalle eduskuntatalon rappusille.

Myöhemmin illalla lienen ryöstänyt pankin, ottanut pikalennon Köpikseen ja äänestänyt Teräsbetonia satojen tuhansien eurojen edestä, jäänyt siitä kiinni ja joutunut Guantamoon epäiltynä islamistisesta salaliitosta 90-luvun alun diskoteekkiaikoihinsa jumiutuneita epämusikaalisia seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Edit 18.25: Ja jatkuu. Sain tekstiviestin epämääräisen näköisestä tekstiviestinnumerosta 14596. Viestinä: "Päivitetty". Niin että mikä? Kuka? Minäkö? Milloin? Hä? Apua!

Jos nyt yritän lähteä töistä bussilla kotiin, käykö niin kuin unissani, eli löydänkin itseni jostain satojen kilometrien päästä vastakkaisesta suunnasta tanssimasta alasti tiputanssia peruskoulun ala-asteen joulujuhlissa?

Tietää olevansa muuttumassa vanhaksi akaksi, kun joka päivä yhä enemmän joutuu uutisia lukiessaan tai esimerkiksi nuorisoa kuunnellessaan ihmettelemään että mitä v*ttua?

Ruuan hinnan nousu on johtanut muun muassa siihen, että kouluissa on siskonmakkarakeiton sijaan nakkikeittoa, eikä enää ole varaa pitää teemaviikkoja. Mitä v*ttua? Teemaviikkoja? Siskonmakkarakeittoa? Oletteko tosissanne? Se on KOULU, ei mikään kolmen tähden ravintolamaailma! Sanoisin tähän, että mitään tollasia hiton hömpötyksiä ei ollut mun nuoruudessani, mutta se vasta kääkältä kuulostaisikin. Mutta kun ei mun nuoruudessani ollut moisia hömpötyksiä!

Ja kumiperunat lisääntyvät taas. Voi hellanduudelis sentään. Peruna on peruna. Se pannaan veitsellä palasiksi ja sotketaan mössöksi kastikkeen kanssa. Siinä vaiheessa on sitkeinkin kumiperuna muuttunut siksi samaksi mössöksi kuin se äiteen tekemä namiperunakin. Ja turha on kersoihin mitään kuoriperunoita tuhlata, kun ei ne kuulemma nykyään edes tiedä miten peruna kuoritaan saatika sitten suostu syömään niitä kuorineen.

Ihan lievästi loukkaavaa on se, että minun sukupolveani  kutsuttiin pullamössösukupolveksi.

Ai kauheeta, lääkitys, lääkitys nyt heti!

Tässä kun kevään mittaan on katsellut kollegaa, joka alkaa söpösti pyöristyä ja jää kuukauden päästä äityslomalle, niin iski yhtäkkiä aivan hirveä mahakateus! Jos miesten peniskateus on huolestuttavaa, niin synnyttäneiden naisten mahakateus se vasta onkin psykologin paikka.

Rupesin miettimään ja muistelemaan, että ai kun oli kivaa maata Jabbana sohvalla sisäisen jalkapallomatsin temmellyskenttänä. Ja voi kun oli hupaisaa sekin ja tääkin ja tuokin asia (joo, se oli helppo ja hieno raskaus silloin se).

Älkää nyt helvetti väittäkö että joku kello tikittää. Mä olen edelleenkin liian nuori vanhemmaksi ja liian vanha äidiksi, eikö korvienväli ota sitä nyt jo tajutakseen, hä?

Pitää varmaan mennä kotiin Lost-pelin ääreen leikkimään teiniä.